Monica ja Anna

Monica:

Kiinnostukseni koiria kohtaan alkoi jo ollessani pieni tyttö. Haaveilun ohessa hoidin hieman naapurin koiraa, joka oli lapsiystävällinen collie Anu. Se onkin varhaisin koiramuisto lapsuudestani. Myöhemmin sain hoitaa enoni samojedinkoiria, joista vanhemman sain ottaa kotiini viettämään eläkepäiviä. Jutta teki kuitenkin yhden vahinkopentueen todennäköisesti naapurin saksanpaimenkoiran kanssa ja siitä pentueesta jäi meille sitten Urho "Urkki", nimensä hän sai siitä, kun sattui syntymään Urho Kekkosen hiihtopäivänä helmikuussa 1976.

Kotoa muuttamisen jälkeen vietin muutaman koirattoman vuoden, mutta vanhempien lasten ollessa jo kouluiässä hankimme perheeseen labradorinnoutaja Nellan, joka nukkui pois 26.12.2004, historiallisena Aasian tsunamipäivänä.  

Muutama vuosi Nellan hankkimisen jälkeen alkoi perheen tytär vaatia perheeseen myös pienempää koiraa, jota minä uskaltaisin antaa myös hänelle ulkoilutettavaksi. Tuolloin annoin ehdon, että koiran tulee olla FCI ryhmästä 8. Sittemmin tyttären kanssa kirjoja ja lehtiä selaillessa päädyimme kooikerhondjeen. Dina tuli meille joulukuussa 1996 Tanskan Brøndbystä.

Kasvatustyöni aloitin 1997 syntyneellä labradoripentueella. Ensimmäisen pentueen jälkeen anoin kennelnimeä ja Estaika's kennelnimi myönnettiin minulle kesällä 1997. Nykyisin olen keskittynyt kasvatustyössä kooikerhondje-rotuun. Kasvatustyöni tueksi olen suorittanut kasvattajan perus- ja jatkokurssin. Lisäksi olen suorittanut kehätoimitsijakurssin, agilityn koetoimitsija- ja koulutusohjaajakurssit sekä tunnistusmerkitsijäkurssit tatuoinnille ja mikrosirutuksille. Nykyään toimin myös Pohjois-Pohjanmaan kennelpiirin kennelneuvojana ja minulla on oikeudet ottaa koirista poskisolunäytteitä virallisia tutkimuksia varten.

Anna:

Meille koiran hankkiminen tuli ajankohtaiseksi v. 2005, kun olimme päässeet muuttamaan omakotitaloon rivitalosta. Lapset olivat jo pitkään halunneet koiraa, eikä meillä vanhemmillakaan ollut mitään sitä vastaan. 

Pitkällisen rotuvalinnan jälkeen joku löysi kooikerhondjen ja se kuulosti aivan sopivan kokoiselta ja luonnekin kuulosti just passelilta meille. 

C.I.B. FIN MVA LV MVA HR MVA EUJV-06 EUV-07 V-13 VV-13
ESTAIKA'S CALLIOPE "Beta"

Kesällä 2005, meille tuli pentueen kauhukakara, Beta, hänestä kasvoikin aivan upea koira, joka hurmasi kaikki, sekä ulkomuodollaan, että luonteellaan. Vanhin lapsista innostui näyttelytouhuista, niitä kierrettiinkin ahkerasti ja suhteellisen menestyksekkäästi. 

Kasvatustyöni aloitin 2011, jolloin sain suoritettua kasvattajan perus- ja jatkokurssin ja FCI hyväksyi minut toiseksi kasvattajaksi Estaika's kennelnimelle.